Pienennä fonttiaSuurenna fonttia Tulosta sivu   

Bristol Blenheim Mk IV BL-200


© Kuva: Pentti Manninen


Siipien kärkiväli: 17.17 m
Pituus: 12.98 m
Korkeus:3.05 m
Moottorit:Kaksi ilmajäähdytteistä 9-sylinteristä 840 hv:n Mercury VIII-tähtimoottoria.
Aseistus:Kk-tornissa yksi 7.7 mm Browning vyösyöttöinen konekivääri. Lisäksi ohjaajan käytössä molemmissa
siivessä samanlaiset konekiväärit.
Pommikuorma:Maksimissaan 800 kg.
Huippunopeus merenpinnassa:380 km/h
5000 metrin korkeudessa:450 km/h
Käytännöllinen matkanopeus: 300 km/h

Suomella oli sotien aikana käytössä kaikkiaan 97 kappaletta englantilaisia keskiraskaita Bristol Blenheim pommikoneita. Koneista 42 ostettiin Englannista ja loput 55 rakennettiin lisenssisopimuksella Valtion lentokonetehtaalla Tampereella. Blenheimin lempinimi oli “Pelti-Heikki”. Konetta kutsuttiin myös Blenimiksi tai pelkästään BL:ksi. MK I mallia kutsuttiin lyhytnokaksi ja MK IV:sta pitkänokaksi.

Ensimmäisen kerran Blenheimit joutuivat tositoimiin heti talvisodan sytyttyä vuonna 1939. Lentorykmentti 4 oli yksikkö, joka talvi-, jatko- ja Lapin sodan aikana hoiti pommitustehtävät suorittaen lisäksi tiedustelua, ilmavalokuvausta ja kaukopartioiden huoltoa. Rykmenttiin kuuluivat Pommituslentolaivueet 42, 44, 46 ja 48.
 
BL-200 kuului niin sanottuun VI-sarjaan, joka oli viimeinen Valtion lentokonetehtaalla lisenssillä valmistettu sarja. Siihen kuului kymmenen pitkänokka Blenheimiä numeroiltaan BL-196 - BL-205. Ensimmäinen kone valmistui helmikuussa ja viimeinen huhtikuussa 1944.Viisi ensimmäistä luovutettiin Pommituslentolaivue 42:lle ja viisi seuraavaa Pommituslentolaivue 48:lle. BL-200 luovutettiin PLeLv 42:n esikunnan käyttöön huhtikuussa 1944. Laivueenkomentaja majuri Kalle Kepsu lensi sillä paljon vieden laivuettaan kesän 1944 torjuntataisteluihin Karjalan kannakselle ja myöhemmin saksalaisia vastaan Lapin sodassa. Koneella lennettiin noin 60 sotalentoa. Lentotunteja kertyi 885.

BL-200 lensi viimeisen lentonsa Luonetjärvellä kesäkuussa 1957. Sen jälkeen se oli varastoituna, kunnes asetettiin jalustalle muistomerkiksi. Kesät talvet pelkästään taivas kattona se pian rapistui jolloin katsottiin parhaimmaksi siirtää kone varastoon odottamaan parempia aikoja. Vuodet ovat vierineet ja aika ajoin ajatus koneen entisöinnistä on noussut pinnalle, mutta hiipunut pian siihen yleisimpään asiaan, eli rahanpuutteeseen. Entisöinnin lisäksi kun koneelle tarvitaan katettu suojaisa paikka, jonne ihmiset voivat mennä sitä katsomaan. Entisöinnin ja näytteille asettamisen tekee ehdottoman tärkeäksi se, että BL-200 on ainoa jäljelle jäänyt pommikone Suomen ilmavoimissa ja sen lisäksi se on myös ainoa alkuperäinen tätä konetyyppiä edustava yksilö maailmassa. Ennen muuta BL-200 entisöitynä museokoneena ja muistomerkkinä kunnioittaa kaikkien niiden sodanaikaisten pommituslentäjien, mekaanikkojen ja asemiesten työtä, jotka palvelivat Lentorykmentti 4:ssä. Koska Luonetjärven kenttä on sotien aikana aina ollut nelosrykmenttiläisten kotikenttä on koneen paikka ehdottomasti Luonetjärvellä.